Voiko tekoäly hoitaa sisällöntuotannon kokonaan?

Pienessä yrityksessä sama ihminen saattaa suunnitella verkkosivujen sisällöt, kirjoittaa uutiskirjeen ja kysyä asiantuntijalta puuttuvat tuotetiedot. Kun tähän työhön tarjoaa avuksi tekoälyä, odotus on ymmärrettävä: voisiko sisältö valmistua ilman jatkuvaa käsityötä? Vastaus riippuu siitä, mitä sisällöntuotannolla tarkoitetaan. Tekstin tuottaminen on vain osa työtä, joka alkaa lukijan kysymyksen tunnistamisesta ja jatkuu julkaistun sisällön seurantaan.

Tekoäly voi tehdä monesta vaiheesta sujuvamman. Se ei kuitenkaan tee sujuvasta tekstistä automaattisesti luotettavaa tai hyödyllistä. MindVerven suositus on aloittaa rajatuista tehtävistä ja säilyttää asiatietojen sekä toimituksellisen laadun tarkistus ennen julkaisua. Alkuvaiheessa tarkistus auttaa myös ymmärtämään, millaisia virheitä omissa tehtävissä syntyy ja mitä ohjeissa tai lähdeaineistossa pitää täsmentää.

Sujuva kieli ei kerro tietojen paikkansapitävyydestä

Luonnos voi esimerkiksi väittää, että tietty raportti sisältyy kaikkiin tilauksiin, vaikka se kuuluu vain kalliimpaan pakettiin. Virhe ei välttämättä näytä epäilyttävältä. Väite voi olla luonteva osa kappaletta ja sopia hyvin yrityksen äänensävyyn. Pelkkä oikoluku ei riitä sen löytämiseen, vaan väitettä on verrattava ajantasaiseen tuotekuvaukseen. Mitä helpompi teksti on lukea, sitä tärkeämpää on muistaa tämä ero.

Tarkistuksessa kannattaa erottaa kaksi kysymystä. Ensin selvitetään, pitävätkö konkreettiset väitteet paikkansa: ominaisuudet, ehdot, luvut ja muut tarkistettavat tiedot. Sen jälkeen arvioidaan, saako lukija vastauksen alkuperäiseen kysymykseensä. Onko jokin käsitteistä selittämättä? Puuttuuko tärkeä vaihe? Myös täysin paikkansapitävä teksti voi jäädä niin yleiseksi, ettei siitä ole apua. Toimituksellinen arvio koskee siksi koko tekstin käyttökelpoisuutta, ei vain yksittäisten lauseiden korjaamista.

Valitse ensin tehtävä, jossa apua tarvitaan

Automatisointia kannattaa suunnitella työvaiheiden kautta. Tekoäly voi ehdottaa jäsennystä, koota kysymyksiä valitusta aineistosta ja kirjoittaa ensimmäisen luonnoksen annettujen lähteiden pohjalta. Se voi myös lyhentää hyväksyttyä tekstiä tai muokata siitä uutiskirjeeseen sopivan version. Näissä tehtävissä työntekijä saa konkreettisen ehdotuksen, jota voi arvioida ja kehittää. Hyöty syntyy siitä, että työtä ei tarvitse joka kerta aloittaa tyhjältä sivulta.

Hyvä toimeksianto kertoo, kenelle teksti kirjoitetaan, mihin kysymykseen se vastaa ja mitä aineistoa saa käyttää. Kerro myös, mitä lukija jo tietää ja mitä hänen pitäisi tekstin avulla ymmärtää. Jos olennainen tieto puuttuu, pyydä mallia merkitsemään aukko näkyviin. Tämä ei takaa virheetöntä tulosta, mutta antaa tarkistajalle selkeämmän pohjan kuin yleinen pyyntö kirjoittaa kiinnostava artikkeli yrityksen toimialasta.

Samasta aineistosta voi tehdä useita hyödyllisiä sisältöjä

Kuvitellaan ohjelmistoyritys, jolla on ajantasainen ohje uusien käyttäjien perehdyttämiseen. Tekoäly voisi ehdottaa ohjeesta lyhyttä verkkosivutekstiä, tervetuloviestin ohjeosuutta ja muutamaa sosiaalisen median julkaisua tavallisista käyttöönottokysymyksistä. Kyse on mahdollisesta toimintatavasta, ei toteutuneesta asiakastuloksesta. Jokaisella versiolla olisi oma tarkoituksensa, vaikka perustiedot tulisivat samasta hyväksytystä lähteestä. Tällainen lähtökohta tekee myös tarkistamisesta helpommin rajattavaa.

Tiivistäminen voi silti muuttaa merkitystä. Alkuperäinen ohje saattaa kertoa, että toiminto edellyttää tiettyä käyttöoikeutta. Lyhyestä viestistä tämä ehto voi pudota pois, jolloin lukijalle syntyy väärä käsitys. Tarkistajan pitää varmistaa, että olennaiset ehdot säilyvät myös lyhyissä versioissa. Lisäksi kannattaa kirjata, mitkä sisällöt perustuvat samaan ohjeeseen. Kun tuote muuttuu, yritys pystyy löytämään uudelleen tekstit, joiden tiedot saattavat kaivata päivitystä.

Hakukonenäkyvyys alkaa lukijalle hyödyllisestä sisällöstä

Google kuvaa generatiivista tekoälyä mahdollisena apuna taustatyöhön ja sisällön jäsentämiseen. Tekoälyllä tuotettua sisältöä ei ole yleisesti kielletty. Sen sijaan vähäarvoisen sisällön massatuotanto voi rikkoa Googlen roskasisältöä koskevia käytäntöjä. Ohjeissa korostuvat täsmällisyys, laatu ja relevanssi. Tekoälyn käyttö itsessään ei siis anna lupausta hakutulosten sijoituksista, eikä tuotettujen sivujen määrä kerro, kuinka hyvin sisältö palvelee yleisöä.

Sisältösuunnitelman lähtökohdaksi sopivat asiakkaiden aidot kysymykset. Mitä heidän pitää ymmärtää ennen tuotteen valintaa? Mikä käyttöönotossa jää epäselväksi? Hyvä aihe on sellainen, johon yrityksellä on konkreettista ja tarkistettavaa sanottavaa. Esimerkiksi tärkeän käyttörajoituksen selitys voi auttaa lukijaa enemmän kuin uusi yleiskatsaus toimialaan. Määrittele jo ennen luonnostelua, mitä tietoa sivu tarjoaa ja miksi lukijan kannattaa käyttää siihen aikaa.

Nopeutumisesta on tutkimusnäyttöä rajatuissa kirjoitustehtävissä

Noyn ja Zhangin vuonna 2023 Science-lehdessä julkaistu tutkimus tarkasteli tekoälyn käyttöä ammatillisissa kirjoitustehtävissä. Ennakkorekisteröityyn kokeeseen osallistui 453 korkeakoulutettua ammattilaista. Tutkituissa keskitason kirjoitustehtävissä käytetty aika väheni keskimäärin 40 prosenttia ja arvioitu laatu parani 18 prosenttia. Tulokset tarjoavat perusteen kokeilla tekoälyä kirjoittamisen tukena, kun tehtävä ja arviointitapa määritellään riittävän tarkasti.

Luvut eivät kuitenkaan kuvaa kaikkia sisällöntuotannon tilanteita. Tutkimus ei osoita, että yrityksen blogi voisi toimia itsenäisesti, hakukonenäkyvyys paranisi tai myynti kasvaisi. Yrityksen omassa työssä tarvitaan lisäksi esimerkiksi lähteiden kokoamista, tuotetietojen tarkistusta ja hyväksyntää. Siksi tutkimustuloksia kannattaa käyttää kokeilun lähtökohtana, ei lupauksena siitä, kuinka paljon oma työ nopeutuu. Ratkaisevaa on valmiin sisällön laatu suhteessa koko prosessiin käytettyyn aikaan.

Kokeile ensin pienellä joukolla tekstejä

Valitse pilottiin muutama samantyyppinen tehtävä tutulta aihealueelta. Varmista, että käytössä on riittävät lähteet ja että joku pystyy arvioimaan sisällön asiantuntevasti. Sopikaa etukäteen, kuka määrittelee tehtävän, kuka tarkistaa tiedot ja kuka hyväksyy julkaisun. Selkeä vastuunjako auttaa huomaamaan, jos työ jää odottamaan tietoa tai päätöstä. Samalla kokeilun tuloksia on helpompi verrata tavalliseen työskentelyyn.

Sopikaa myös, miten epäselvä tieto selvitetään. Jos tarkistaja ei pysty vahvistamaan väitettä, hänen pitää voida palauttaa kysymys lähteistä vastaavalle henkilölle ennen julkaisua. Näin tarkistus ei jää muodolliseksi hyväksynnäksi. Samalla yritys oppii tunnistamaan, mitä lähtötietoja seuraavaan toimeksiantoon on lisättävä, jotta sama epäselvyys ei toistu jokaisessa uudessa luonnoksessa.

Jos julkaisette useilla kielillä, laatikaa jokainen versio suoraan kohdekielellä samojen tarkistettujen tietojen pohjalta. Rakenne, otsikot ja esimerkit voivat vaihdella lukijoiden tarpeiden mukaan. Välttäkää kääntämistä toisen kieliversion kautta ja tarkistakaa jokainen teksti erikseen. Näin sekä tiedot että ilmaisut voidaan arvioida siinä kielessä, jolla lukija ne kohtaa.

1. Määrittele lukijan kysymys ja tekstin tarkoitus.
2. Kokoa ajantasaiset lähteet ja selvitä puuttuvat tiedot.
3. Teetä tekoälyllä luonnos sovittujen ohjeiden mukaan.
4. Tarkista faktat, arvioi ymmärrettävyys ja korjaa sisältö.
5. Hyväksy teksti, julkaise se ja seuraa tuloksia.

Mittaa työaikaa ja sisällön hyötyä

Kirjaa valmisteluun, luonnosteluun, tarkistukseen ja korjauksiin käytetty aika. Vertaa kokonaisuutta vastaaviin tehtäviin ilman uutta työskentelytapaa. Jos luonnos syntyy nopeasti mutta vaatii paljon selvittelyä, säästö voi jäädä pieneksi. Merkitse myös toistuvat virheet muistiin. Ne auttavat arvioimaan, tarvitaanko tarkempia ohjeita, parempia lähteitä vai toisenlainen tehtävän rajaus. Pelkkä luonnoksen valmistumisnopeus jättää suuren osan työstä näkymättömiin.

Valitse lisäksi muutama sisällön tarkoitukseen sopiva mittari. Niitä voivat olla palveluihin liittyvät yhteydenotot, ohjeen käyttö tai asiakkaiden edelleen esittämät kysymykset. Sivumäärä kertoo tuotannon määrästä, mutta ei yksin liiketoiminnallisesta hyödystä. Laajenna automatisointia sen perusteella, mitä pilotti osoittaa laadusta, työajasta ja lukijoiden tarpeista. Tavoitteena on toimiva tapa tuottaa hyödyllistä sisältöä niin, että yritys pystyy myös tarkistamaan ja ylläpitämään sitä.